Toissaviikolla kevät oli juuri tuloillaan, ja ehdin ihmetellä ja kuvata kevään merkkejä puutarhassani. Kurkin havujen alle, raottelin lehtipeitteitä ja löysin jo nupuillaan olevia sinivuokkoja.
Peittelin nämä pikkuiset takaisin suojaan – ja sitä ne kyllä tarvitsivatkin, kun seuraavana päivänä tuli lunta-räntää ja pakkasta päälle. Tuona päivänä nautin kuitenkin auringopaisteesta ja lämmöstä …. kunnes huomasin, että sitä sai osakseen myös nuppuinen alppiruusu. Niinpä kyhäsin sille hätäpäissäni suojan kaikesta, mitä ympäristöstä löysin.
Keväisin puutarhasta löytyy aina yllätyksiä. Kerroin jo, kuinka innostuin jälleen luonnonvoimia (eli peuroja, rusakoita ja vesimyyriä) uhmaten istuttamaan tulpaanien sipuleita viime syksynä. Mutta on se vaan kumma, kun lumi alkaa sulaa, niin mitä ihmettä maasta nouseekaan? Tällä kertaa löysin ihan uudesta paikasta krookusten pilkistävän maasta. Vieressä oli ystävältäni Terhiltä saamat sipulit vielä tiukasti mullan alla, verkolla suojattuna. Mutta krookuksia? Tässähän oli syyssahramia kylläkin… Mutta ei, istutinhan minä tänne krookuksia, muistaakseni valkoisia. Pitääpä käydä vielä varmistamassa, etteivät peurat ja rusakot pääse niihin käsiksi.
Tänä keväänä aion kokeilla peuroja vastaa Trico Garden -nimistä karkotetta. Se ei ole myrkyllistä eläimille, sillä tehoaineena on lampaanrasva, joka karkottaa peurat hajullaan. Myös metsänomistajat käyttävät samanlaista valmistetta taimikoillaan. Nyt vaan ihmettelen käyttömäärää. Pakkauksessa laimeimman seoksen suhde on 10 ml tiivistettä 1 dl:aan vettä. Tämän määrän väitetään riittävän 10 neliömetrille. Täytyy olla hyvä ruisku tai sumupullo, että saa desilitran riittämään tälle pinta-alalle.
Onko jollakulla kokemusta karkotteen riittävyydestä ja tehosta? Olisi kiva kuulla, miten onnistui!
