Enpä ehtinytkään päivittää pihakuvia blogiini viime kesänä niin kuin oli aikomus, sillä koronan mukana tuli melkoinen pihabuumi. Jo alkuvuodesta kalenterini täyttyi pihasuunnittelusta ja rakentamistyön valvomisesta. Mutta nyt on mukava katsella vähän taaksepäin – mitä pihalla tapahtui viime keväänä?
Lumeton ja leuto talvi sai monet kasvit avaamaan silmujaan ja puhkemaan kukkaan ennätysaikaisin. Pienestä takatalvesta huolimatta kevät eteni reippaasti, niin että puutarhuri ei perässä pysynyt! Eivät pysyneet taimikaupatkaan! Omassa pihassani sain nauttia aikaisin kukkivista luonnon kevätkukkijoista ja myös sipulikasvien väriloistosta. Ensimmäisinä ehtivät kukkaan sinivuokot, ja niitä seurasivat valkovuokot ja monine muunnoksineen.
Koiranhammas 
Kevätesikko
Ternivuokko 
Ketunleipä l. käenkaali 
Kerrottu valkovuokko
Toukokuussa kukkiaan availi myös alppiruusu Kullervo, jonka kukat muuttuvat avautuessaan vaaleanpunaisesta valkoiseksi. Lisäksi hiukan karvaiset lehdet antavat tälle tiiviskasvuiselle alppiruusulle hienon harmahtavan värin.
Alppiruusu Kullervo
Kevätkukkijoihin kuuluivat myös erilaiset narsissit ja pääsiäisliljat. Keväällä keltainen väri tuntuu iloisen aurinkoiselta, vaikka voimakas keltainen ei ihan suosikkivärini olekaan. Suosikki pääsiäisliljani, tai oikeammin torvinarsissi, on vaalea Ice Follies. Tiesitkö, että pääsiäisliljakin voi väsyä paikkaansa, ja lakata kukkimasta? Minulle kävi näin. Neuvona on nostaa sipulit ylös maasta ja vaihtaa ne uuteen kasvupaikkaan. Tätä pitää kokeilla, sillä kukkimattomien välien paikkaaminen uusilla sipuleilla ei ole auttanut asiaa.
Tulppaanien kukintaa odotin kovasti. Meillä peurat tekivät viime keväänä tuhojaan, ja nyhtivät sipuleja ylös maasta, kun vähän verson kärkeä alkoi näkyä. Työn viimeistelivät olettaakseni myyrät, jotka kaivoivat maahan kuoppiaan. Onneksi olin suojannut muutamia parhaita ryhmiä rautalankaverkoilla, joten pääsin sentään nauttimaan väriloistosta. Puutarha tosin näytti huvittavalta, kun verkot suojasivat kasveja melkein kukintaan asti.
Viime syksynä istutin peuravaarasta huolimatta jälleen runsain mitoin uusia tulppaaninsipuleita. Tällä kertaa valitsin lähes pelkästään Darwin-hybridejä, joiden pitäisi olla kaikkein kestävimpiä ja kukkia useita vuosia paikoillaan. Vierailin viime keväänä Herttoniemessä ja ihastuin vanhojen pihojen värikkäisiin tulppaani-istutuksiin. Hullaannuin väreihin niin, että tänä vuonna pihastani löytyykin toivon mukaan iloisen sekavärisiä tulppaani-istutuksia. Hiukan jännittää, miltä se näyttä, kun olen aiemmin pitäytynyt vähän harmonisemmissa väreissä. Ja jos ei ne myyrät…tai peurat…
